Joillakin toimii se, että he asettavat jonkin rajan itselleen. Laihtua sen ja sen verran siihen ja siihen mennessä, menettää vyötäröstä ainakin sen ja sen verran, näyttää siltä ja siltä ja mahtua siihen ja siihen vaatteeseen. Etenkin naisilla on tapana ostaa pienempiä vaatteita kannustukseksi, mutta ainakin minulla ne ovat jääneet vaatekaapin takaosaan.

En aseta mitään rajoja itselleni, koska laihduttamisesta tiedän paljon. Se on hassua, miten voikaan tietää niin paljon ja pystyy ehkä auttamaan muita, mutta itseään ei.

Päämääränäni on siis laihtua 30 kiloa. Vuoden sisälle en edes yritä tunkea sitä määrää laardia. Syön terveellisemmin, pakotan itseni liikkumaan enemmän ja vältän herkkujen syömistä. En kuitenkaan aseta herkkuja täyskieltoon, koska minulla se ei ole toiminut koskaan. Näin alkuun yritän välttää herkkuja kovasti, jotta saan kunnon spurtin aloitukseen. Sitten viikon tai parin päästä annan itselleni pikkusen planktonia, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Silloin sitä osaa arvostaa makua ja pienen makupalan tuomaa iloa.